Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK



Tähän vieraskirjaan kirjoitetaan kaikki tarinat, kuten tavalliset hoitotarinat, taitotarinat, kerhotarinat, matkatarinat ja sen sellaiset.

Ennen tarinan lähettämistä sinun kannattaa kopioida se varmuuden vuoksi, jos vaikka nettisi sekoaa tai jotain muuta ilkeää tapahtuu, eikä tarinan lähetys onnistu.

Huom. Muistathan, ettet saa laittaa uutta hoitotarinaa ennen kuin edellinen on arvosteltu! Muuten joudut jäähylle hetkeksi aikaa.

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Odessa

11.12.2018 14:15
Noki
********

3.12.18

Odessan nk

"Jeeeeeeeeeeeee" Kinuski kiljuu. "Kaveriiii" Kinuski huudahtaa. "Tule nyt" sanon. "Päästään hakemaan Noki adoptiosta!" sanon. Samassa Kinuski liukuu eteiseen. "Mennääääään!" Kinuski kiljaisee. "Noniin" sanon ja avaan oven. Kinuski kiiruhtaa portaat alas ja odottaa alhaalla. Kun pääsemme adoptioon, pyydän Nokea. "Moikka! Tulin hakemaan Noki Nurmi Niukulia" kerron naiselle. "Selvä, voin etsiä hänet" nainen sano ja lähtee. Pian nainen tulee takaisin Noki sylissään ja papereita kädessään. "Tässä on adoptiopaperit" nainen sanoo ja antaa paperinipun ja kynän. Täytän paperit äkkiä ja lasken nipun pöydälle. "Ne voit viedä talteen" nainen sanoo ja antaa Noen sekä paperinipun. Kun pääsemme huoneeseemme, Kinuski tahtoisi heti näytellä paikkoja ja leikkiä. "Ei Noki voi leikkiä vielä niin rajusti" kerron. "Voit näyttää paikkoja myöhemminkin kun Noki ei pysy tahdissa" selitän. "Okei" Kinuski sanoo.

6.12.18

Odessan nk

Aamulla kun herään, Kinuski on tarkastelemassa joulukuusta. "Tuohon tarvitsee jotain!" Kinuski sanoo kun huomaa minut. "Niin" myönnän. Katson kelloa. Kahdeksaa yli kahdeksan. Otan läppärini ja laitan Kinuskille pyörimään ohjelman. "Käväisen marketissa kun Noki vielä nukkuu" kerron. "Okei" Kinuski vastaa. Kiiruhdan portaat alas ja markettiin. Nappaan mukaani banaanimössö purkin ja mansikkamaitoa. Kiiruhdan hakemaan vielä kissakuusen koristeita ennen kuin livahdan kassalle. Kun saavun huoneeseemme, nään Kinuskin katsomassa ohjelmia. Vien kassin sänkyni alle lahjojen sekaan   niin ettei Kinuski huomaa. Pian kuuluu kimeähköä naukunaa. "Noki taisi herätä" sanon ja haen Noen hänen omalta makuualustaltaan. Kannan Noen sohvalle katsomaan Kinuskin kanssa ohjelmia. "Tulkaa syömään" sanon. Kinuski liukuu nopeasti keittiöön. Haen Noen sohvalta ja laitan kissoille aamupalaa. Kinuskille laitan leipää ja mansikkamaitoa, ja Noelle Banaanimössöä ja mansikkamaitoa. Kinuski syö itse, mutta Nokea autan. "Tänään on muuten itsenäisyyspäivä!" huudahdan. "Mikä on itseppäisyyspäivä?" Kinuski kysyy. "Itsenäisyyspäivänä on tietyn maan syntymäpäivät" selitän. "Tänään on siis Suomen itsenäisyyspäivä" täsmennän. "Oooookkei" Kinuski sanoo. "Koristellaanko joulukuusi?" kysyn kissoilta. "Joo" Kinuski huutaa. "Tooooo" Noki säestää. Kun Kinuski ja Noki ovat syöneet, alamme koristella kuusta. Noki koristelee alimpia oksia, ja Kinuski tuolin avulla ylempiä. "Odessaaaa! Onko tämä hyvässä paikassa?" Kinuski kysyy. "On muuten, mutta näyttäisikö se vähän paremmalta hiaman vinossa?" kysyn. "Joo" Kinuski tokaisee. "Koska sehän on koristenauhaa, niin se voisi kiertää koko joulukuusen" sanon. "Niin voisikin" Kinuski sanoo. "Nääikkö?" Noki kysyy. "Joo, hyvä, juuri noin!" huudahdan. "Teeeee!" Noki huudahtaa ja jatkaa asettelua. Koristelussa vierähtääkin äkkiä tunti. Kun kuusi on koristeltu, onkin jo ruoka aika. Laitan Kinuskille kanakissanruokaa, ja Noelle banaanimössöä. Kinuski syö reippaasti ja autan Nokea. Kun kissat ovat syöneet, Noella onkin jo päiväuniaika. Kun Noki on päiväunilla, Kinuski leikkii leluillaan. Tunnin jälkeen, herätän Noen. Kun Noki on taas pystyssä, kiiruhdamme ulos. "Katso Noki! Täällä on lunta!" Kinuski huutaa. "Oooooo!" Noki sanoo silmät suurina. "Tule!" Kinuski huutaa ja lähtee juoksemaan lumihangessa. "Odotahan nyt" sanon. "Noki tuskin osaa vielä lässyttää kun sinä haluat jo juosta kilpaa" huokaisen. "Niin" Kinuski sanoo. "Aah, mennään vaikka koivukujalle" sanon ja lähden kävelemään Noki sylissäni koivukujalle. Kinuski seuraa perässä. Kun saavumme perille, Kinuskia ei näy missään. On vain iso lumipallo. "Kinuskii!" huutelen. "Mitä" Kinuski kysyy. "Missä sinä olet?" kysyn hämilläni. "Tässä" Kinuski sanoo. "Missä tässä" kysyn. "No tässä" Kinuski vastaa. Alan etsiskelemään läheltä. Ei minkään puun takana, eikä kivien. Katson vielä lumipallon takaa. "Ai, moi" Kinuski sanoo katsoessaan ylös. "Mistä olet saanut näin ison lumipallon?" kysyn. "Pyöritin tämän matkalla tänne" Kinuski vastaa ja hyppää lumipallon päälle. "Hei, tehdään lumiukko!" tokaisen. Kinuski alkaa heti pyörittää toista palloa. Lasken Noen maahan, ja alan pyörittämään kolmatta palloa. Pian Noki houksaa mitä teemme, ja haluaa auttaa minua. "Miinnä aaautttaaatta!" Noki huudahtaa. "Auta vaan" sanon ja nostan Noen pyörittämään kanssani. Kun pallot ovat valmiita, nostan lumiukon pystyyn. Torppaamme ukon lumella kasaan ettei ukko kaadu pienestä tönäisystä. Kinuski lisää kivistä napit, ja nostan Nokea niin että Noki saa silmät ja suun kiinnitettyä. Kun lumiukko on valmis, otan siitä muutaman kuvan ennenkuin lähdemme. Kun saavumme hoitolalle, on jo pimeä. "Kohta alkaa linnanjuhlat" kerron huoneessa. "Mitkä juhlat?" Kinuski kysyy. "Linnanjuhlat, itsenäisyyspäivää juhlitaan linnanjuhlissa" selitän. "Mennäänkö mekin sinne?" Kinuski kysyy. "Ei, sinne kutsutaan tiettyjä henkilöitä" täsmennän. "Onko meidät kutsuttu?" Kinuski kysyy. "Ei meitä ole kutsuttu, siellä on vain  tärkeimpiä henkilöitä eli merkkihenkilöitä ja kuuluisuuksia" selitän. "Ollaanko me merkkihenkilöitä tai kuuluisuuksia?" Kinuski kysyy jännittyneenä. "Ei me olla, kuten sanoin meitä ei ole kutsuttu, mutta voimme katsoa mitä linnanjuhlissa tapahtuu" kerron. Avaan television ja haen kissat sohvalle. "Nyt se alkaa" kerron. "Tolla on iso nenä" Kinuski sanoo. Noki nauraa. "Miksi tolla on mekko?" Kinuski kysyy. "Se on iltapuku, koska tuohan on linna, niin sinne kannattaa laittaa parasta päälle" selitän. "Onko toi se linna?" Kinuski kysyy. "On" vastaan. "Oooo" Noki hämmästelee. "Jospa välillä kuunnellaan eikä pelkästään puhuta" sanon. Kun kättelyt alkavat, puhetta tuntuu vain ryöppyövän Kinuskin suusta. "Miksi tossa on matto?" "Miksi noilla on kengät sisällä?" "Miksi, Miksi............" ja niin edespäin. "Kuunnellaanko taas hetki?" kysyn. "Okei" Kinuski vastaa. Hetken päästä, "Tolla on kyllä ruma puku! " Kinuski huudahtaa. "Minusta se on taas oikein nätti punainen puku" sanon. Kritiikkiä jatkuikin jonkin aikaa kunnes tuli ensimmäinen nätti puku (Kinuskin mielestä)  "Vaaaaaaaaaau!" Kinuski kiljaisee. "Onko ensimmäinen hieno puku nyt?" kysyn. "Joooooooooo! Ota kuva!" Kinuski kiljaisee. "Okei" sanon ja otan kuvan. Pian Noen onkin aika mennä nukkumaan. Vien Noen nukkumaan. Mutta Kinuskikin pitää muutaman minuutin päästä viedä nukkumaan. Kooska kritiikkiä jatkui eikä Noki saanut siitähyvästä unta.

Ostokset:

Yhteisiksi

Banaanimössö 1 penni
Mansikkamaito 2 penniä
Kissakuusenkoristeet 3 penniä

Yht 6 penniä

Tarpeet:

Kinuski:

+Nälkätarve (leipää ja kanakissanruokaa jäi)
+Joulutarve
+Liikkumistarve
+Unitarve

Noki:

+Nälkätarve (Banaanimössöä jäi)
+Joulutarve
+Liikkumistarve
+Unitarve

Vastaus:

Söpöä miten innoissaan Kinuski olisi halunnut heti näyttää Noelle paikkoja, mutta pikkuinen ei ihan pysynyt perässä. .-D Oli jotenkin ihana lukea kun koristelitte joulukuusta ja rakensitte lumiukon yhdessä. .-) Linnan juhlissa vasta riittikin hämmästelyä ja Kinuski oli kova kritisoimaan. .-D Haha, vois ensi vuodelle tehdä tapahtuman jossa Mouruposkilaiset olisivatkin jostain syystä saaneet kutsun Linnan juhliin. .-DD Saat 19 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Lintu

09.12.2018 19:18
”Huomenta Miukuli!” Camilla huusi. Miukuli oli aivan väsynyt, eikä hän ollut lainkaan valmis nousemaan ylös näin aikaisin. Mutta jos hänen kaverinsa herättäisi hänet, täytyi kyse olla ihmeestä.
”Lintu haki minut Adoptiosta sillä aikaa kun nukuit!” Camilla huusi kaverilleen. Miukuli katsoi tätä ihmeissään, ja hieroi silmiään.
”Camilla on nyt meillä, hän asuu meillä", Lintu sanoi. Miukuli katsoi ihmeissään Lintua.
”Todella?! Oikeasti?!”, Miukuli huusi.
”Kyllä", Lintu sanoi tyynenä.
Kumpikin kissa alkoi hyppimään ympyrää yhdessä.
”Rauhoittukaapas nyt pikkuiset", Lintu naurahti, jo melkein hermostuneena. Lintu kumartui näiden tasolle, ja silitti käsillään kissoja.
”Tule Camilla! Lähdetään leikkimään", miukuli huusi.
~Camilla
Pesin tassujani, kun huomasin Linnun juttelevan hoitajan kanssa. Hyppäsin pois pöydältä, ja lähdin tassuttamaan tätä kohti leuka korkealla. Katsoin kaksikon keskustelua kummaksuen, koska Miukulia ei näkynyt missään. Ehkä Miukuli piileskeli jossain nurkan takana haamu liina päällään? Niin se täytyi olla. Jäin istumana ihmisten lähistölle, ja kun Lintu kääntyi, tämä katseli muualle. Viimein kun Linnun katse osui minuun, tämä naurahti.
”Aina se mitä etsii, on nokan edessä", Lintu naurahteli.
”Niin se on", myönsin.
”Kuule, haluaisitko tulla asumaan meille?”, Lintu kysyi.
”Joo! Se ois tosi kivaa", huudahdin. Pomppasin ilmaan, samaan aikaan kun puhuin.
”No selvä, tulehan sitten", Lintu sanoi. Lintu oli johdattanut minua pitkin hoitolaa, näiden huoneeseensa.
Menimme Miukulin kanssa askartelemaan. Oli hauskaa tehdä hänen kanssaan piirustuksia, ja varsinkin kun minulla oli viimein ystävä. Nauroimme kun yritin tehdä kissaa, niin se näytti enemmän porsaalta! Ihan oikeasti! En osannut piirtää kovin hyvin, mutta se ei tuntunut haittaavan Miukulia paljoa. Juuri kun olimme päässeet vauhtiin, Lintu tuli passittamaan meitä nukkumaan.
”Camilla älä nyt, mene vain kiltisti nukkumaan", Lintu marisi. Hänen äänessään paistoi väsymys, mutta en aikonut antaa periksi näin helpolla.
”Mutta kun minua ei väsytä, haluan vielä leikkiä!”, marisin.
Lintu huokaisi, ja katsoi lattiaan miettivänä.
”Olen kuullut että joku kissa on nukkunut vuoden! Koska ei mennyt illalla tarpeeksi aikaisin nukkumaan", Lintu selosti.
”Mitä?! Ei! En minä halua skipata vuotta", marisin. Toisaalta en halunnut mennä vielä nukkumaankaan? Mitä tekisin?!
”Sitä minäkin! Nyt nukkumaan", Lintu sanoi. Marisin jotain epä selvää, mutta lopulta kellahdin tämän ostamille tyynyille. Käperryin niiden sekaan, ja Lintu otti meistä vielä kuvan. Viimeinen ääni minkä kuulin oli tuon kameran salaman välähdys.

//Tarpeet
Kummallekin
Nukkumistarve//

//tiiän.. lyhyt.. oon vaan vähän ruosteessa :')//

Vastaus:

Miukuli saikin herätä ilouutisiin tajutessaan Camillan muuttaneen heille! Kisut tykkäävätkin puuhastella kaikkea yhdessä. .-) Heh, pystyin jollain tavalla jopa kuvittelemaan miltä Camillan porsaskissa näytti. .-D Olipa sinulla ovela konsti saada pennut nukkumaan, saatiin lopulta Camillakin unille. .-D Saat 7 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Noora

09.12.2018 10:39
Itsenäisyyspäivä!
6.12.18
~~~~~~~~~~~

Nooran nk~
Pieni Nella oli kasvanut tasaista tahtia. Pentu oli jo syntyessään todella pieni, joten uskoin, ettei pennusta tulisi aikuisenakaan kovin kookas. Mocasta oli tullut reilun kokoinen, mutta Aamu oli jäänyt pieneksi. Gaku oli melko normaali, mutta Ricostakin oli tullut kookas yksilö. Aamu ja Gaku sähläsivät alussa hullun lailla, mutta rauhoittuivat, kun sanoin ettei se niin paljon vaadi. Nella oli jo pienestä pitäen hyvin rohkea ja utelias. Pentu halusi tutkia kaikki eteen sattuvat paikat juuriaan myöten ja usein Aamu olikin jo hermoraunion partaalla, kun hänen pieni Nallensa  tasapainoili lampun päällä tai jossain vastaavassa paikassa. Kolmen viikon ikäisenä Nella pääsi ensimmäisen kerran Mouruposken muiden kissojen näytille. Kaikki ihastelivat pientä pentua, ja Nella paistatteli valokeilassaan, vaikka ei vielä ollut päästänyt pienestä suustaan puhumisen pihaustakaan. Rico ja Mocca lähtivät heti leikkimään Nellan kanssa puuhakammariin, jossa pentu tapasi Quzin. Silloin Nella puhui ensimmäiset sanansa. Quzista ja Nellasta tuli heti kavereita, eikä pieni ikäero haitannut menoa.

Mocca taas oli oppinut kuperkeikan. Hän harjoitteli sitä pitkään avustuksellani ja ilman. Ensin kuperkeikka meni aivan vinoon, mutta sitten alkoi onnistua jotenkin. Välillä Mocan pää oli aivan pyörällä kaikesta harjoittelusta. Siitä huolimatta hän jatkoi reippaasti ja sinnikkäästi harjoittelua. Loppujen lopuksi Mocca teki sen ja heti sen jälkeen juoksi näyttämään sitä minulle. Mielestäni kuperkeikka oli hieno!

Mutta nyt on joulukuu! Talven parasta aikaa! Ensimmäiset viisi päivää vietimme ihan koomassa. Kukaan meistä ei tajunnut, että nyt on joulukuu. Mutta nyt, joulukuun kuudes päivä, itsenäisyyspäivänä tajusimme!
"Nyt on joulukuu!" pomppasin yhtäkkiä pystyyn selatessani konettani. Kissat katsoivat minua kysyvästi.
"Joulukuu!" he yhtäkkiä alkoivat riemuita. Nella ei kuitenkaan ymmärtänyt mistä oikein oli kyse.
"Mikä joolukuu?" pentu kysyi hämillään.
"Joulukuu on se kuu, missä juhlitaan. Joulukuussa on monia juhlia, Itsenäisyyspäivä, adventit ja itse joulu! Jouluna joulupukki tuo lahjoja kaikille maailman ihmisille ja kissoille, sitten aamulla, kun herätään ne aukaistaan ja niistä paljastuu ihania yllätyksiä, kuten leluja!" selitin napaten pikkuruisen Nellan syliini. Katsahtaessa kertomukseni jälkeen Nellaan, tämän silmät loistivat iloisesti.
"Wau!" pentu henkäisi ihmeissään.
"Äitisi Aamukin rakastaa joulua!" kerroin pennulle ja tämä säntäsi sylistäni äitinsä luo.
"Saako minäkii niitä laahjouu?" Nella, tai isälleen ja äitilleen Nalle kysyi silmät suurina.
"Tottakai saat Nalle-kulta" Aamu sanoi lipaisten pikkuruisen pennun korvantakasia kielellään.
"Pistäkää silmät kiinni. Ja ei saa kurkkia tai muuten ei saa joululahjoja!" komensin kissoja hihitellen itsekseni. Kaikki peittivät silmänsä visusti ja minä kaivoin käsilaukustani avaimen, jolla avasin yhden kaapin. Kaapista otin suuren suuren jutun, joka oli kiinnitetty henkariin, ulos ja suljin kaapin uudelleen. Laitoin avaimen takaisin käsilaukkuni syövereihin. Sitten ripustin joulukalenterin seinälle. (Kattokaa tää KUVA, niin tiiätte minkä näkönen noin suurinpiirtein https://www.google.com/search?tbm=isch&source=hp&ei=fmsLXPL0EqyRmgXf9ZaICw& q=itse+tehty+joulukalenteri&oq=Itse+teh&gs_l=mobile-gws-wiz-img.1.0.0l5.165 7.3694..4273...0.0..0.240.984.5j3j1......0....1.......5..35i39.8U-48b8J9_Q# imgrc=U_xQMQz796_5mM Se on toi missä ei lue paperipusseja?)
"Nyt saa avata!" sanoin iloisesti. Kaikki kissat räpyttelivät silmänsä auki.
"WoW! Joulukalenteri!" Mocca kiljahti ensimmäisenä innoissaan.
"Avatkaapas ekat kuusi luukkua!" sanoin hymyillen. Nella sai kunnian avata ensimmäisen. Nostin kissan ensimmäisen luukun kohdalle ja pentu avasi luukun repien "paketin" auki. Sisältä paljastui joulusukka, jossa oli joulukuusen kuva.
"Kaatokaa!" Nella kiljahti sylistäni roikottaen sukkaa kahdella tassullaan.
"Vau! Tule! Laitetaan se tänne!" Mocca sanoi ja kipaisi paikkaan, johon sukka ripustettiin hyvässä yhteistyössä. Gaku ja Aamu hymyilivät tyytyväisinä. Rico oli mennyt Mocan ja Nellan mukaan ripustamaan sukkaa. Rico, toiseksi uusin jäsen, sai avata kakkosluukun.
"Katsokaa, piparimuotteja!" Rico hihkaisi ja näytti niitä muille kissoille. Laskin Ricon maahan ja hän ojensi piparimuotit minulle.
"Voidaan joku päivä tehdä pipareita!" hymyilin ja laitoin muotit kaappiin odottamaan. Kolmannen luukun sai avata Aamu. Kolmannesta luukusta paljastui pullollinen glögiä, jonka laitoimme säilöön vaikka huomista tai jotakin muuta päivää varten. Neljännen avasi Gaku. Gakun avaamasta luukusta paljastui kissakuusenkoristeita. Kissat ihmettelivät, että mihin niitä käytetään, joten selitin, että ne laitetaan joulukuuseen, joka tulisi meille. Viidennen luukun avasi Mocca.
"Täällä on viisi tikkaria!" Mocca sanoi ja otti karkkikepit tassuihinsa. Laskin naaraan maahan.
"Kaikille on yksi" Aamu totesi.
"Tulkaa pöytään, niin saatte syödä ne" sanoin ja kissat ryntäsivät salamana pöytään. Laitoin heille pyörimään tietokoneeltani sarjan, kun he oikein kiltisti pyysivät. Kaikki kerääntyivät sarjan ääreen lipomaan karkkikeppejään. Minä otin myös tuolin ja katselin ohjelmaa kissojen takaa.

Kun olimme katsoneet kaksi jaksoa, laitoin koneeni kiinni. Vein sen omalle paikalleen yöpöytäni kaappiin ja laitoin Nellan karkkikepin lopun talteen. Hän ei ollut jaksanut kaikkea, pieni pentukissahan hän vasta oli. En kuitenkaan nähnyt pentua missään.
"Oletteko te nähneet Nellaa missään?" Mocca kysyi yhtäkkiä. Hänkin oli huomannut saman. Kaikki ravistivat päitään rivakasti.
"Missä hän on?!" Aamu alkoi heti panikoida. Huomasin Gakunkin alkavan mennä hitusen paniikkiin.
"Rauhoittukaa, ei hän voi kaukana olla, koska ei pääse omin avuin huoneesta ulos" kerroin rauhoittavasti.
"Etsitään hänet sitten!" Rico sanoi. Silloin kaikki alkoivat etsiä pentua, kuka mistäkin.

Aamun nk~
Olin aivan paniikissa! Olin huono äiti! Olin kadottanut pentuni! Ikioman pentuni! Ei kenellekään koskaan käy tälläistä! Olin todella huono äiti! Säntäilin sinne tänne paniikissa etsien rakasta pentuani joka paikasta, mutta pentua ei löytynyt mistään minun katsomastani paikasta.
"Täällä hän on" Noora kuiskasi lopulta ainakin neljänkymmenen minuutin etsinnän jälkeen. Me kaikki ryntäsimme katsomaan. Ja totta tosiaan. Siellä, uudessa joulusukassamme pieni pentuni nukkui söpösti kerälle käpertyneenä.
"Voi kun hän on söpö" Noora ja Mocca henkäisivät ihastuksesta. Noora otti pennusta kuvan ja lähetti sen äidilleen sekä siskolleen tekstillä 'Tässä meidän kissaperheen uusin vahvistus <3' En tiennyt mitä tuo v sivuttain ja kolmonen tarkoitti, mutta luulisin, että jotain söpöä. Onkohan sekin joku hieroglyfi mitä ne muinaiset Egyptiläiset kirjoittivat. Hieman kummallisia nämä ihmisten kirjoitusmerkit. Sillä aikaa, kun minä ajattelin, oli Nalle herännyt.
"Miitää teee tuujootaa?" pentu kysyi.
"Ei mitään" Gaku sanoi isällisesti hymyillen ja nappasi pennun reppuselkäänsä.
"Jeeee!" pentu hihkui, kun Gaku leikki hänen hevostaan. Katselin hymyillen rakkaani ja rakkaan pentuni puuhia. Mocca ja Rico painivat keskenään ympäri huonetta tapellen leikkisästi kumpi saisi vetää hiiren ensimmäisenä käyntiin. He olivat vielä niin lapsenmielisiä. Noora näpytteli konettaan hiljakseen tuijottaen samalla tiiviisti ruutua. Hypähdin Nooran sängylle ja käperryin jalkopäähän nukkumaan.

Nooran nk~
Joulukalenterista oli viel yksi, tämän päivän luukku avaamatta, mutta kissat saisivat hoitaa sen illemmalla, kun Linnan Juhlat alkaisivat.
"Minuuula nääkäää!" Nella kiljahti. Nousin ylös ja kaadoin syvälle lautaselle mansikkamaitoa. Sitten laitoin sen mikroon hetkeksi. Nella oli rakastunut lämmitettyyn mansikkamaitoon ja tällä hetkellä, kun hän oli niin pieni, hän söi vain sitä, sillä hänen hampaansa eivät olleet vielä puhjenneet. Nella litki maidon nopeasti ja jatkoi sitten leikkejään.

"Mennäänkö kissat ulos? Kun siellä on lunta ja hyvä sääkin" kysyin kissoilta ja he nyökyttelivät minulle innoissaan. Heitin sopivat ulkoiluvaatteet päälleni ja sitten lähdettiin koko konkkaronkan kanssa ulos lumeen leikkimään. Aamukin oli jaksanut nousta mukaamme leikkimään vähän leikkejä. Ulkona satoi hiljalleen lunta ja pieni pakkanen nipisteli poskia.
"Vaauuu! Miitää täää ooo?" Nella kysyi silmät suurina katsellen maahan tipahtelevaa lunta. Pieni lumihiutale laskeutui hänen kuonolleen ja suli samantien.
"Se on lunta" Gaku kertoi ja pyöritti lumipallon lumesta. Täydellistä lunta lumisotaan! Lisäksi sitä oli vielä todella paljon! Jee! Nella ihmetteli kaikkea, kaikki oli uutta ja outoa hänelle, lumi, lumipallot, lumiukot, kaikki.

Noin tunnin päästä kaikki me olimme lumen peittämiä ja jotkut meistä märkiäkin. Päätimme mennä sisälle, sillä kellokin näytti jo kuutta. Ennen sisään menoa putsasimme itsemme irtolumesta ja huoneessamme kuivasin Ricon ja Mocan, sillä he olivat aivan litimärkiä. Kun pakolliset tarpeet oli tehty siirryimme sohvalle.
"Kohta tulee Linnan Juhlat, mutta avataanko sitä ennen joulukalenterin kuutosluukku?" kysyin hymyillen ja avasin telkkarin.
"Joo!" kissat hihkuivat kuorossa. Oli taas Nellan vuoro avata kalenteri. Nostin hänet ja pentukisu repi "paketin" auki. Sisältä tippui maahan kuusi Suomen lippua, joissa oli kepit, jotta niitä voisi heilutella.
"Mikä on itsenäisyyspäivä?" Rico kysyi hämillään. Moccakin kallisti päätään ihmetellen samaa.
"Satayksi vuotta sitten me, Suomi, itsenäistyimme. Ja nyt, tänään juhlitaan sitä" kerroin kissoille heidän kysellessään mikä oli Itsenäisyyspäivä.

Tunnin päästä Linnan Juhlien kättelyt alkoivat. Olimme sopineet, että aina, kun näemme hienon puvun, heilutamme omaa Suomen lippuamme korkealla. Ja monta kertaa sinä iltana lippuja heiluteltiinkin, tosin loppuillasta vähemmän, sillä Aamu, Mocca ja Nella olivat jo käpertyneet keräksi nukkumaan syliini. Tosin emme kukaan jaksaneet katsoa loppuun, joten kaikki nukahdimme lopulta sohvalle.

Tarpeet~
Kaikki~
+Nälkätarve (poista 4x karkkikeppi)
+Leikkitarve
+Liikkumistarve
+Unitarve
+Joulutarve ??

Vastaus:

Pieni kerronta Nellan kasvusta oli hyvä tarinan alkuun. .-) Onpa ihana idea järjestää joulukalenteri kissoille! Saittekin avata monta luukkua kerralla kun olitte koomailleet joulukuun alun. .-D Eikä, pieni Nella nukkumassa pienessä joulusukassa, liian söpöä. <3 Hehe, Aamun pohdinnat sydänhymiöstä olivat hauskoja. .-D Itsenäisyyspäivää vietittekin oikein asiaan kuuluvasti Linnan juhlia katsoen suomen liput kourassa. .-) Saat 27 penniä, ja kohotan tarpeet. .-)

-Kasa

Nimi: Odessa

07.12.2018 11:02
Joulu?
*********

1.12.18

Odessan nk

Päivät vierivät reippaasti. Kinuski kävi koulussa, ja sain nähdä sillä aikaa kavereitani tai ihan vain olla itsekseni. Pian joulukuu saapui. Lunta oli tupruttanut jo marraskuusta asti. "Ooooooodessssaaaaaaaaaaaa!" Kinuski huutaa korvaani. "Kinuski!" ärähdän ja nousen istumaan. "Mitä?" Kinuski kysyy muka viattomana. "Voi sinua!" sanon ja nappaan Kinuskin syliini. "Katso!" Kinuski huutaa ja hyppää sylistäni lattialle. Kinuski ohjaa minut ikkunan luokse. "Ompa paljon lunta!" huudahdan. "Niin" Kinuski sanoo vilkkaasti ja pujahtaa sohvalle. Laitan lämpimän paidan päälleni ja menen katsomaa mitä Kinuski puuhaa. "HIHI Hihihi" Kinuski nauraa. "Mitä" kysyn. "Tämä hiiri on vain niin hauska" Kinuski kikattaa. "Tule aamupalalle" sanon. "Joo" Kinuski vastaa ja liukuu perääni keittiöön. "Laitan Kinuskille palan leipää. Aamupalan jälkeen, lähdemme ulos. " LUNTA" Kinuski kiljaisee ja hyppää lumihankeen. "Voi Kinuski" voihkaisen. Lähdemme kävelemään Minimerenrannalle. "Jäätä" kerron. "Jäätä?" Kinuski kysyy. "Niin, jäätä. Jäällä voi luistella" selitän. "Luistella?" Kinuski toistaa. "Häh?" Kinuski ihmettelee.

2.12.18

Odessan nk

(Joulukkuusui on ostetettu ja tuotu) "Miksi meillä on puu sisällä?" Kinuski kysyy hämillään. "Se on joulukuusi" selitän. "Miksi meillä on joulupuu sisällä?" Kinuski yhä kyselee kun tietää että se on jouluun liittyvä. "Joulukuusi" täsmennän. "Mutta sehän on puu" Kinuski väittää. "Niin on, mutta sitä kutsutaan joulukuuseksi" selitän. "Aijaa"

Tarpeet:

+ Nälkätarve (aamupala, leipää jäi)
+Liikkumistarve

Vastaus:

Joulu ja talvi tuovat mukanaan taas monia ihmetyksenaiheita pienelle kissalle! Ehkä Kinuskille vielä valkenee tämän talven aikana mitä ihmettä se luistelu oikein on. .-) Oli hauska kun hän ihmetteli sisällä olevaa joulukuusta. .-D Saat 3 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Odessa

29.11.2018 08:41
Piparipäivä
***************

Odessan nk

Kinuski haluaa tehdä pipareita, joten se onkin meidän tänäpäiväinen juttu. Kinuski ensin piirtelee, sitten käymme kävelemässä ja sen jälkeen pääsemme leipomaan. Oveen koputtaa joku. Menen avaamaan. "Mooiii" Mocca karjaisee ovensuusta. Kinuski ryntää ovelle. "Haluutsä Kinuski tulla meidänkanssa ulos?" Mocca kysyy kovalla äänellä. "Joo" Kinuski kiljaisee ja lähtee Mocan ja nurkantakaa tulevan Ricon mukaan.

Kinuskin nk

Menemme koivukujalle leikkimään hippaa. "Jäit" Mocca kiljaisee minulle. "Ai jäinkö, okei" sanon. "Jes" huudahdan saanessani Ricon kiinni. Rico ottaa jälleen minut kiinni ja hippa jatkuu varmaan tunnin. Hipan loputtua saavumme hoitolalle. Menemme kuitenkin puuhakammariin leikkimään. Puuhakammarissa leikimme avaruus majalla me joka on jotenkin ihmeen kaupalla säilynyt. Sitten vedämme käytävä kisoja ja lopulta maltamme kipittää portaat ylös. Kun tulemme oikeaan kerrokseen, Mocca ja Rico tulevat hetkeksi meille. Piirrämme hetken ja se jälkeen rakennamme majan tyynystäni ja sohvatyynyistä. Leikimme majassa nallellani, ankallani ja hiirilelulla. Pelaamme myös kissapelikorteilla. Kun Mocca ja Rico lähtevät, alamme leipomaan.

Odessan nk

"Noniin Kinuski, käyppä pesemässä tassusi" huomautan. "Okei" Kinuski vastaa ja lähtee pesemään tassujaan. Kun Kinuski tulee takaisin, alamme leipomaan. "Mitä nyt?" Kinuski kysyy. "Otatko muotit?" kysäisen Kinuskilta. "Joo" Kinuski vastaa. "Kiitos" kiitän. Kinuski nostaa muotit pöydälle. "Noniin, ruvetaampa leipomaan" sanon. "Jee" Kinuski hihkaisee. "Tehdään taikina itse" sanon. "Joo" Kinuski kiljaisee. "Mitä enemmän tekemistä, sitä enemmän leipomista" kerron. "Tietty, koska, no, niin" Kinuski vastaa. Otan muut tarvikkeet esiin ja alamme tekemään taikinaa. Laitan kuivat ainekset kulhoon. "Haluatko vatkata?" kysyn. "Joo" Kinuski vastaa ja alkaa vatkaamaan. Näytän hyvän tekniikan vatkata. Kinuski alkaakin heti vatkaamaan tyylilläni. Kun taikinan kuivataineet ovat sekoitettu, laitan loput aineista kulhoon. Kinuski vatkaa kaikki aineet yhteen. Kun aineet ovat yhdessä, laitan Kinuskille palan taikinaa. Haen kaulimen Kinuskille, ja otan itselleni samanlaisen setin. Alamme molemmat Laulumaan palojamme. "Leipominen on hauskaa!" Kinuski hihkaisee. "Niin" sanon. Kinuski tekee ensin kolme piparia ja minä kaksi. Nappaan taikinanpalasen suuhuni. "Maista, piparitaikinan syöminen on aina paras juttu leipomisessa" kerron. Kinuski ottaa taikinasta pienen palan, ja nakkaa sen suuhunsa. "Naaaaam" Kinuski huudahtaa. "Ehkä noin neljä viiva kymmenen vuoden iässä oli aina ihan pakko syödä taikinaa, ainakin salaa" kerron. "Hihih" Kinuski nauraa. "Mutta taikinaa ei saa syödä liikaa ettei maha tule kipeäksi" kerron. "Ja myös kissolla tulee jos syö liikaa raakaa taikinaa" lisään. Teemme pipareita tunnin. "Laitetaanpa piparit uuniin" sanon. "Jee, kohta saa maistella!" Kinuski huudahtaa. Vartin kuluttua piparit ovat valmiita. "Tuletko maistamaan?" kysyn Kinuskilta kun otan pellin pois uunista. Kinuski ponnahtaakin heti keittiöön. "Joo" Kinuski vastaa. Kun piparit eivät ole enään kamalan kuumia, maistamme yhdet. "Nam, toooooooooooooooooooooooooooooooooosi hyviä, mutta tottapuhuen, taikina on parempaa" Kinuski sanoo. "Niin" hymyilen. "Haluatko koristella pipareita?" kysyn. "Joo, mutta millä?" Kinuski kysyy. "Piparikuorrutteilla" vastaan. "Mutta millä muulla? Ja minkä värisiä pipariporotteet ovat?" Kinuski kysyy. "Vaikka strösseleillä ja piparikuorrutetta on valkoista, punaista ja vihreää" kerron. "Mitä on strösömmelit?" Kinuski haluaa tietää. "Ai stösselit?" kysyn. "Niin, niinhän minä sanoin, strösömmelit" Kinuski vastaa. "Stösselit, sellaisia, no, ööm, no, maista" sanon ja otan kaapista strösseli purkin. Annan Kinuskille hieman strösseleitä suuhunsa. "Joo, laitetaan näitä!" Kinuski sanoo strösseleitä suussaan. Laitan leivinpaperit pöydälle. Sitten pääsemmekin koristelemaan. Annan Kinuskille pipari jota Kiikku alkaa heti koristelemaan. Koristelen itsekkin pipareita. Koristeluun menee vielä kauemmin kuin itse pipareitten valmistamisessa. Haen kaksi lusikkaa. "Mihin sinä noita tarvitset?" Kinuski kysyy. "Maisteluun" sanon ja laitan lusikalle hieman kuorrutetta. "Maistatko?" kysyn. "Joo" Kinuski sanoo ja pursottaa toiselle lusikalle kuorrutetta. "Nam" Kinuski sanoo maistettuaan. "Eikö olekkin hyvää?" kysyn. "Joo" Kinuski vastaa. "Tiesitkö, että tässä kuorrutteessa on jo paljon sokeria, ja sitten kun laittaa tätä piparin päälle, niin, on ihan hirmuisesti sokeria?" kysyn. "Ja vielä strösömmelejä päälle" Kinuski lisää. "Niin" sanon. Kun kaikki piparit ovat viimein kuorrutettu, maistamme yhdet. "Toooooooooosi paljon sokeria!!!!" Kinuski huudahtaa. "Niinpä onkin" sanon. "Tulikohan taikinaan enemmän sokeria kuin piti?" mietin ääneen. "En tiedä, mutta nämä ovat hyyyyyyyviä!!!!!!!" Kinuski huudahtaa.

Tarpeet:

+Leikkimistarve (leikit Mocan ja Ricon kanssa)
+Nälkätarve (maistiaiset)
+Liikkumistarve (hippa)

Vastaus:

Kinuskin leikkejä kavereiden kanssa on aina hauska lukea. .-) Paljon erilaista tekemistä Kinuski keksikin Ricon ja Moccan kanssa ennen kuin oli aika aloittaa leipominen. Leipomisprosessi olikin pitkä kun teitte taikinankin ihan itse ja lopuksi vielä koristelitte tuotoksenne! Voisin vaikka lisätä kaappiisi muutaman piparin kun niitä kerran leivoitte. .-) Saat 13 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: Odessa

26.11.2018 16:30
Lotto!
***********

Kinuskin nk

"Odessaaaaaaa, Odessaaaaaaaa!" huudan. "Mitä?" uninen Odessa kysyy. "Voitimme lotossa nelkyt yhdeksän penniä!" huudahdan. "Kiva" Odessa sanoo ja kääriytyy takaisin peitonalle. Hyppään Odessan mahan päälle. "Tänään on koulua!" huudan Odessan korvaan. "Ainiin, mutta älä huuda" Odessa sanoo ja nousee istumaan. Odessa laittaa minulle aamupalaksi leipää. "Hei Kinuski, mistä sinä tiesit että voitimme lotossa neljäkymmentä yhdeksän penniä?" Odessa tiedustelee. "Aarvasin vain" sanon ja piilotan kirjeen ja kirjekuoren maton alle salamyhkäisesti. Syön aamupalani reippaasti ja lähden kouluun. Odessa saattaa minut koululle ainakin tämän viikon. Koulun pihalla on paljon vipinää ja vilskettä. "Moi" Mocca huutaa jo kaukaa. "Moi" huudan takaisin. Kun Mocca ja Mocan takana juokseva Rico ovat tulleet lähemmäksi kerron lotosta. "Me voitettiin Odessan kanssa nelkyt yheksän penniä!" huudahdan. "Me voitettiin nelkyt kaks penniä" Rico kertoo. "Mutta se menee nopeasti kun on Rico, minä, Gaku, Aamu ja Nallekin" Mocca huomauttaa. Pian koulun kellot soivat. Me kaikki lähdemme eri suuntiin. En tiädä minne Mocca ja Rico lähtevät, mutta minä lähden kemiaan. Kemian luokassa on kivan näköinen opettaja odottamassa. Odotamme hetken, ja pian Tikrukin kiiruhtaa luokkaan." Onko sullakin kemiaa?" kysyn Tikrulta. "On" Tikru vastaa kun opettaja keskeyttää. "Aloitetaampa tunti, voitte kokeilla laseja" opettaja sanoo lempeällä äänellä. "Onko tämä se aine, missä räjäytellään kaikkia litkuja?" kysyn opettajalta. "Ei suinkaan" opettaja vastaa. "Kemiassa on kyse erilaisten litkujen tekemisesistä, joskus litkut vain ovat vääriä" opettaja kertoo. "Mistä tietää että litku on väärä?" kysyn. "Se ei toimi oikein, esimerkiksi kasvien nopeus kasvatus juoma ei toimi oikein, jos kasvi kuihtuu tai kasvi ei tee mitään" opettaja kertoo. "Mutta mitä nämä lasit auttavat jos ei litkut edes räjähtele?" Tikru kysyy. "Hyvä kysymys" opettaja sanoo. "Jos sattuukin että litku kuohuu liikaa tai litku poreilee, siitä voi lentää itse litkua silmiin" opettaja kertoo. "Aa" Tikru sanoo ymmärtävän näköisenä. "No haluatteko tulla katselemaan muita kemiaan liittyviä juttuja?" opettaja kysyy. "Joo" huudahdamme. Kävelemme luokan toiseen päähän. Opettaja avaa kaapin joissa on putkiloita. "Näitä jokaista putkiloa tarvitaan kemiassa" opettaja kertoo. "Okei" sanon. "Näitä on paljon erikokoisia ja näköisiä" opettaja kertoo, ja avaa toisen kaapin. Sielläkin on putkiloita mutta hieman pienempiä. Opettaja sulkee kaapit, ja avaa vaatekaapin kokoisen kaapin. "Täällä on suojalaseja sekä erilaisia muita suoja juttuja" opettaja kertoo. Tunnustelemme niitä Tikrun kanssa. Pian kellot soiatkin. "Välitunti" opettaja sanoo. Kiiruhdamme välitunnille. "Leikitäänkö piilosta?" Tikru kysyy. "Joo" vastaan. Pian leikkiin tulee mukaan myös Mocca ja Rico. Pian välitunti loppuukin. "Ei tämä ollut edes tunti" valitan. Lähdemme Mocan ja Ricoon kanssa kävelemään kohti hoitolaa. Tikru lähtee äikkään. Juttelemme Mocan ja Ricoon kanssa niin että melkein unohdumme koivukujalle jonka kautta menemme. Kun viimein saavumme hoitolalle, Odessa odottaakin jo siellä. "Missä sinä viivyit?" Odessa kysyy. "Leikittiin Mocan ja Ricoon kanssa koivukujalla" vastaan. Odessa opettaa minulle hieman kissapelikorteilla pelaamista kun minun pitääkin lähteä takaisin kouluun. Tassuttelemme Mocan ja Ricoon kanssa koululle. Kun saavumme koululle, menemme syömään. Syömme ruokamme reippaasti ja sitten Mocca häippäsee matikkaan jonnekkin muualle kun Moccahan on kakkosluokkalainen, ja minä sekä Rico lähdemme muitten ykkösluokkalaisten kanssa matikkaan. Ensin opettaja pyytää meitä seisomaan ja sitten istumaan, tosi sekavaa. Ensin pitää seistä ja sitten heti istua! Oikeesti! Koitappa ite. Istu, nyt seiso, istu, seiso! Itu alas, seisomaan! Eikö olekin vaikeaa. No mutta, sitten opettaja pyytää ottamaan kirjat esiin. Liikaa käskyjä! Opettaja tuhertaa jotain liitutaululle. "Mikä numero tämä on?" opettaja kysyy ja osoittaa isolla piirrettyä numeroa. Viittaan. "Miukuli" opettaja sanoo. "Yksi" Miukuli vastaa. "Oikein, hyvä Miukuli" opettaja kehuu. "Entä kun siihen lisätään toinen yksi?" opettaja kysyy ja piirtää toisen ykkösen. Viittaan. "Kinuski" opettaja sanoo. "Onko se tupla yksi?" kysyn. "Ei aivan" opettaja sanoo. "Rico" opettaja sanoo. "Eikö se ole yksitoista?" Rico kysyy. "On, hianoa Rico" opettaja kehuu. "Eli tuo ensimmäinen ykkönen pysyi ykkösenä" opettaja kertoo. Opettaja laittaa ykkösten alle toisen numeron. "Mikä tämä numero on?" opettaja kysyy. Viittaan. "Kinuski" opettaja sanoo. "Kaksi" sanon. "Oikein, hyvä Kinuski" opettaja kehuu. "Entä kun lisätään toinen kakkonen?" opettaja kysyy. En yhtään osaa arvella, joten en viittaa. "Tikru" opettaja sanoo. "Olisiko kaksi kaksi?" Tikru kysyy. "Ei ihan" opettaja sanoo. Pian kaikki ovat saaneet arvata. "Se on kaksikymmentä kaksi" opettaja kertoo. "Tänään teillä ei ole viälä niin vaikeita laskuja" opettaja kertoo. "Voitte avata kirjan sivulta kuusi, se on sivu jonka teette nyt" opettaja kertoo ja käy katsomassa että kaikilla on oikea sivu. Jonkun ajan päästä olemme kaikki tehneet sivun. "Seuraavalla sivulla on kotimökki, voitte ympyröidä sen että tiädätte mitä on läksyä" opettaja sanoo. "Eli ne kotimökin sisällä olevat tehtävät pitää tehdä kotona, että ne ovat huomenna tehtynä" opettaja kertoo juuri ennen kellon soittoa. "Nähdään huomenna!" opettaja sanoo ennenkuin kaikki lähtevät koteihinsa. Ulkona Odessa jo odottaakin minua. Matkalla hoitolalle, kerron että meille tuli ensimmäisen kerran läksyä. Kun saavumme hoitolalle, teen heti läksyni ja läksyjen jälkeen Odessa laittaa minulle leivän palan välipalaksi. Välipalan jälkeen Odessa opettaa minulle kaikki kissakorttipelin salat.

Tarpeet:

+Liikkumistarve (koulumatkat)
+Leikkimistarve (leikit)
+Nälkätarve (aamupala, kouluruoka ja välipala) (leipää jäi)

Vastaus:

Kinuski tykkäsikin lesoilla kaikille lottovoitoillaan. .-D Hyvä että kemiantunnilla käytiin läpi turvallisuusasioita ennen kuin ryhdyttiin sekoittamaan mitään litkuja. Pennuilla olikin opettajalle paljon kysymyksiä! Vapaatunnit on kivoja kun ehtii käydä vaikka kotona. .-) Matikantunnilla hämmennystä aiheuttivat puolestaan numerot, mutta lopulta oudot luvut saivat oikeat nimet. .-D Hienoa että Kinuski teki läksyt heti, siitä saa vähän bonusta. ,-) Saat 16 penniä, kohotan tarpeet ja lisään Kinuskille kouluplussaa!

-Kasa

Nimi: Lintu

23.11.2018 16:34
~Miukuli

Heräsin aamulla 6 aikoihin, ja katsoin lintua. Nenäni oli aivan tukossa, ja pääni kipeä.
"Lintu, herää, minulla on kaamea olo", Kuiskasin.
Päätäni särki, kunnolla oikein jomotti.
"Mitä nyt Miukuli", Lintu sanoi normaali äänellä.
Tuo sattui korviini, ja koko päähäni, kun hän sanoi tuon.
Hyppäsin linnun päälle, ja niiskautin nenääni.
"Pää pipi, ja nenä tukossa", sanoin.
"Voi ei, oletko sinä sairastunut?", Lintu sanoi lempeästi.
Lintu nousi istumaan, ja alkoi silittää minua.
"Voi rakas pikkuinen, odotappas niin haen kaapista lääkkeitä", lintu sanoi minulle hiljempaa.
Hän antoi minulle läkkeitä, ja kasan jotain pehmeää paperia. Niistin nenuni aina silloin kun se tuli liian täyteen, tai muuten vain. Raahasin ksylofonini sänkyyn, ja pimputin sitä, kunnes nukahdin pystyyn.

"Huomentaa Miukuli! Joko tuntuu paremmalta?", yli pirteä lintu sanoi.
"Kyllä kyllä.. Nyt minä nukun", Tuhahdin.
Oloni oli parempi, mutta minua väsytti kaameasti. Katsoin Linnun kasvoja, jotka kertoivat ettei kello ollut paljoa edes vielä.
"Öitä", tuhahdin.
Kellahdin takaisin selälleni, ja jäin katsomaan kattoa.
"Nouse nyt, sinun pitää nousta", lintu marisi.
"Tai mitä?", kysyin.
"Tai myöhästyt yllätyksestä!", lintu huudahti.
"Mistä yllätyksestä?", Kysyin edelleen unisena.
"No! Tule sieltä tyynykasan pohjalta, niin näät!", Lintu naurahti, ja penkoi jotain kaapista.
Kiinnostukseni heräsi, mitä tuo oli tällä kertaa keksinyt päänsä vaivaksi? Nousin ylös, ja katsoin Linnun hymyilevää naamaa.
"No niin! Tule!", Lintu sanoi.
Lähdin kipittämään tämän perässä, ja laitoin huomioon mihin päin hoitolaa hän minua opasti. Kuljimme rakennusksen osista toisiin, ja jatkoimme osaan, jossa en ollut. Ei, olin väärässä. Tämä oli taas yksi sivu uloskäynneisytä, joita hoitolassa oli.
"Miukuli, tänään pääset kouluun", Lintu sanoi.
"Kouluun? Mikä se on?", kysyin.
"Koulu on paikka, jossa käydään oppimassa asiaoita", Lintu selitti.
"Tulet aina loppupäiväksi kotiin",  Lintu kertoi minulle.
"Selvä...", Sanoin.

Lintu ohjasi minut valkoiselle rakennukselle, ja sanoi ettei saisi tulla sinne. Minun olisi mentävä yksin kouluun, ja pärjättävä ensimmäinen koulupäivä yksin. Yksin ilman kenenkään apua. Lähdin seuraamaan ihmistä, jota muut kutsuivat "opettajaksi". Hän ohjasi minut luokkaan, muiden 1 luokkalaisten kanssa. En ollut ennen tiennyt että olin 1 luokkalainen, mutta oppimassa täällä oltiin. Olin tapani mukaan hiljaa, enkä sanonut kuin nimeni kun sitä kysyttiin minulta. Ensimmäisenä meillä oli jotain, mitä kutsuttiin Englanniksi. Englanti oli vaikean kuuloista, mutta opettaja oli kiva. Hän vei meidät muun parin kissan kanssa eri luokkaan, ja alkoi opettaa erilaisia hassunkuuloisia sanoja. Esim Hei, englanniksi oli "Hello", ja se lausuttiin hassusti. Ja toinen tapa sanoa hei, oli "Hi", se kuulosti kuin olisit sanonut "Hai", mutta ei sinne päinkään. Sitten tuli tauko, jolloin meidät patistettiin ulos. Sitä kutsuttiin "Välitunniksi". Välitunnit eivät olleet reiluja, sillä ne eivät kestäneet tuntia, vaan 15 minuuttia. Sen jälkeen piti mennä toiseen luokkaan, joka muistutti enemmän keittiötä, kuin normaalia luokkaa. Eikö Lintu muka tehnyt minulle aina ruokaa? Taas mukanamme oli joitain muita kissoja, joita en tuntenut. Keittiö tunnin jälkeen, lähdimme syömään. Ruokalassa oli maitoa, ja banaani mössöä. Banaani mössö ei maistunut miltään! Kouluruoka on pahaa! - Siihen päätökseen olin tullut. Oudon syönti hetken jälkeen, oli vielä oudompi tunti. Me opettelimme joitain kirjaimia, ja kun kysyin opettajalta mihin niitä muka tarvitsisin, hän sanoi että sanojen muodostamiseen.
"Mutta sanojahan tulee suustani itsestään! En minä tarvitse mitään kiekuroita, ja kaakuroita niiden tekemiseen", sanoin.
Opettaja pöllähti nauruun.
"Tarvitset niitä kirjoittamiseen", hän oli selittänyt.
Viimein kun olimme päässeet sieltä koulusta, kävelin takaisin hoitolaan omin päin. Kun viimein pääsin hoitolaan, läsähdin tyynyilleni. Lintu kehtasikin kysyä:
"Oliko hauska päivä?", ja voisin vannoa kuulevani hänen sanoissaan huvituksen.
"Opin liikaa", tuhahdin.
"Ei koskaan voi oppia liikaa", Lintu sanoi, ja otti kuvan pahuksen kamerallaan.
Nostin katseeni häneen, ja näytin kieltäni.
"Älä nyt, et ainakaan jaksa pelleillä enää", Lintu hymyili.
"Oliko tuo haaste?", naurahdin tyyjyjeni pohjalta.
"Selvästi", Lintu sanoi.
"Oi kun kiva", Tuhahdin.
Katsoin muita tyynyjä, ja painoin itseni kippuraan, kuin olisin jossain muualla. Hautasin häntäni tassujeni, ja pääni väliin. Voisin kuvitella olevani pikku kippurassa, ja tuijottavani tyhjyyteen mitään sanomaton ilme kasvoillani. Siihen nukahdin.


Vastaus:

Onneksi Miukulin tauti ehti parantua ennen ensimmäistä koulupäivää, se vasta ikävää olisi ollutkin kun kipeänä olisi joutunut opiskelemaan. Miukulilla oli jotenkin söpöjä mietteitä pitkin koulupäivää, kuten englannin sanojen lausumisäänet, kirjainten turhuus kun sanoja tulee suustakin ja suosikkini oli välitunti joka ei edes ollut tunnin mittainen, huijausta tosiaan. .-DD Lisään kouluplussaa, ja saat 13 penniä. .-)

-Kasa

Nimi: Odessa

20.11.2018 16:19
Ensimmäinen koulupäivä
**************************

18. 11

"Tyyyyyylsäääääääää" Kinuski kiljuu. "Voihan tässä yksipäivä olla vähän tylsempi ennen koulua" kerron. "Eihän" Kinuski parkuu ja hyppää sohvalle syliini. "Tuletko markettiin? " kysyn. "Joo" Kinuski vastaa. Lähdemme markettiin. Ensin käymme ruokaosastolla. Otan sieltä mukaan appelsiinin, Kissan naksuja ja leipää. Käymme hakemassa punaisen hammasharjan ja tassuvoiteen ennen leluosastolle menoa. Enne leluosastolle menoa poikkeamme vielä mukavuusosastolla hakemassa harmaan makuualustan. Sitten pääsemme leluosastolle, Kinuski valitsee leluosastolta pikku tamagotchin ja kissapelikortit. Otan mukaan myös pienen punaisen auton. "Miksi otin leluauton?" Kinuski kysyy. "Noelle" vastaan. "Noelle?" Kinuski hämmästyy. "Aa, enkö ole kertonut?" kysyin. "No eet!" Kinuski vastaa. "Aa, no Noki siis tulee meille kohta adoptiosta, varasin Noen" selitän. "Mitääääää?????" Kinuski ihmettelee. "Tyttö vai poika?" Kinuski tiedustelee. "No poika" kerron.  Kävelemme samalla kohti kassaa. Kun ostokset on maksettu, tarkistan vielä kuitin.

Punainen hammasharja 1 penni
Tassuvoide 1 1 penni
Pieni punainen auto 2 penniä
Pikku tamagotchi 2 penniä
Leipä 4 penniä
Harmaa makuualusta 1 penni
Appelsiini 2 penniä
Kissapelikortit 2 penniä
Yht: 15 penniä

19.11

Kinuskin nk

Tänään alkaa koulu. Kivaa!!! Odessa on juuri saattamassa minua kouluun.  Ja siellä on kavereita! Me ollaan nyt koululla! "Heippa Odessa" huudan. "Heippaa, hyvää koulupäivää" Odessa toivottaa. "Kiitos" vastaan. Joku juoksee minua kohti. Kuka se voi olla? Mocca, ja Ricokin ja Gaku! "Mooiii Kinuskiiiii!" Mocca huutaa. "Moi!" huudan takaisin. Mocca, Rico ja Gaku tulevat luokseni. Juttelemme kunnes koulunkellot soivat. "Mitä teillä on ensin?" kysyn. "Mulla on ainakin Espanjaa" Gaku kertoo. "Sama" Mocca vastaa. "Mulla on ruotsia" Gaku kertoo. Menemme samaa matkaa Mocan ja Gakun kanssa Espanjan luokkaan. Tunnilla harjoittelemme helppoja juttuja niinkuin minä ja sinä ja saamme myös kirjat. "Ette saa tänään läksyä" opettaja kertoo. Menemme seuraavaksi liikuntatunnille. Liikuntatunnilla näämme  Liikuntatunnin loputtua ruokailussa Mocca kertoo että hänelle tuli läksyä Espanjasta. "Minullekkin tuli läksyä, mutta vain lukemista" Gaku kertoo. "Samoin, mutta Ruotsista" Rico sanoo. Ruokatunnin jälkeen meillä kaikilla on vapaatunti. Menemme pihalle leikkimään hippaa. Kun tulemme sisälle, koulunkellot soi ja koulu loppuu. Odessa tulee minua koulu jälkeen vastaan. "Oliko hauskaa?" Odessa tiedustelee. "Joo" huudan. Kävelemme Mocan, Rico ja Gakun kanssa hoitolalle. Odessa kävelee tietysti vieressäni. Kotona kerron kaaaaaiken Odessalle.

Tarpeet:

Nälkätarve (kouluruoka)
Liikkumistarve (koulumatkat)

Markettiostoksia en viitsi laittaa toistamiseen kun ne näkyvät ylempää;)

Vastaus:

Olipas Kinuski innoissaan koulusta kun ei meinannut malttaa ollenkaan odottaa ensimmäisen koulupäivän saapumista. Mahtaakohan hän muutaman päivän jälkeen taas arvostaa enemmän vapaapäiviä? .-D Kauppareissu osoittautuikin jännäksi Kinuskin kuullessa Noen saapumisesta! Mukavaa että Kinuski näki koulussa kavereitaan, ja osalla oli jopa samoja tunteja. .-) Voisit kertoa oppitunneista hieman yksityiskohtaisemmin niin saat paremmin kouluplussaa. .-) Saat 6 penniä, joten ostoksista jää maksettavaa vain 9 pennosta.

-Kasa

Nimi: Odessa

18.11.2018 09:59
Koulun tuntua
*******************

Katsoimme aamulla läppäriltäni Kinuskin kanssa pari Kinuskin lempi ohjelmaa. Toisen ohjelman loputtua, leikin Kinuskin kanssa. Ja nyt Quz on tullut leikkimään Kinuskin kanssa. Kinuski on ihan täpinöissään kun ilmoitin hänet kouluun. Ainiin, harjoittelimme hieman kirjainten ja numeroiden parissa.

Kinuskin nk

Aamulla Odessa kertoi että ilmoitti mut kouluun!!! Niiiiiiiin kivaaaa! Siellä on kaikki kaverit jaa, Aamu, Mokka, Rico ja Gaku ja ääää!!!!  Mutta leikimme Quzn kanssa nyt avaruusseikkeilua. Teimme äsken tyynystäni ja sohvatyynyistä majamme. Eli avaruus aluksemme. Mutta opin puhumaan hyvin!!!!! Ja siis harjoittelimme jo Odessan kanssa.

Odessan nk

Laitan Kinuskille ja Quzille ruuan. "Tulkaa syömään" huudan kissoille. Kinuski ja Quz juoksevat kovaa vauhtia syömään. "Johan on leikit kun pitää niin nopeasti syödä" sanon. "Joo mum num" Kinuski sanoo. "Hei, kyllä ilman ruokaakin suussa voi puhua" kerron. "Joo, heippa" Kinuski sanoo ja kissat juoksevat taas leikkimään.

Kinuskin nk

Emme enään jaksa leikkiä avaruusjuttua joten rakennamme koulun. "Mutta eihän me kumpikaan tiedetä mitä siellä tehdään" Quz toteaa. "Mennään pyytämään Odessaa kertomaan!" sanon. "Jooo" Quz kiljaisee. Juoksemme olkkariin. "Odessaaaa!" huudan kun juoksemme kohti Odessaa. Liuumme Odessan ohi joten palaamme sohvan eteen. "No" Odessa kysyy. "Leikimme koulua muttemme tiedä mitä koulussa tehdään, tule kertomaan joooko joooko jooooooko!"  "Selvä" Odessa hymäilee. Odessa kertoo kaikenlaista koulusta kun kävelemme kohti kouluamme. "Osaatteko nyt leikkiä?" Odessa kysyy. "Varmaan" sanomme. "Haluan olla ensin opettaja" Quz vaatii. "Okei" sanon.

Odessan nk

Kun kissat jatkavat leikkejään, kerron että käyn ulkona ja sinne sitten lähdenkin. Kissat jäävät pyörimään ja hyörimään itsekseen niin voihan tässä ulkona hieman käväistä. Käyn hautausmaalla katselemassa Nikin hautaa ja lähden takaisin hoitolaan. Kissat leikkivät riemuisasti koulua.

Kinuskin nk

Kun Odessa on jossain älä kerro mutta en kuunnellut, hihi. Niin siis vaihdoimme rooleja. "Minun opettajavuorollani on ensin matematiikkaa" päätän. "Ottakaa matematiikan kirjat esille" sanon. "Selvä" Quz vastaa. "Eli harjoittelemme ensin taululla" kerron. "Paljonko on yksi plus yksi?" kysyn. "Ööööm kaksi" Quz huudahtaa. "Muistakaa viitata" sanon. Quz viittaa, eli nostaa tassun ylös. "Quz" sanon. "Mitä?" Quz kysyy ihmeissään yhä tassua pitäen ylhäällä. "Annoin puheenvuoron" kuiskaan. "Aa okei" Quz kuiskaa takaisin. Sitten Odessa tulee sanomaan, "Quzin pitäisi nyt lähteä, voitte ensikerralla jatkaa leikkejä ne vaikka Quzin kodissa" Odessa kertoo. "Tylsää, mälsää, äää" vingumme. "No voit pika pikaan käydä Quzin kotona" Odessa vihdoin ymmärtää. "JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE" huudamme ja ponkaisemme täyteen juoksuun.

Odessan nk

Kun kissat lähtevät, valmistelen Kinuskille laskuja paperille. 1+1, 2+1, 4-1 ja sensemmoisia laskuja. Söin myös yhden ruisleivän. Kohta Kinuski jo palaakin ja katselee lappua. "Mikäs tämä sitten on?" Kinuski kysyy. Tein sinulle paperin jolla voit harjoitella"sanon. "Jeeeeeeeeeeeee! " Kinuski huutaa. "Haluatko alkaa tekemään?" kysyn. "Joooooo" Kinuski huutaa taas. "Tässä on kynä, voit alkaa laskemaan" sanon. Kinuski laskee vimmatusti. Kesken laskujen Kinuskille tulee tarve liikkua ja Kinuski alkaa juosta ympäri kämppää. "Pysähdy Kinuski!" huudan muttei Kinuski lopeta vaan jatkaa kuperkeikkasarjaansa. Tunti jatkuu tätä rodeoa. Kun viimein saan Kinuskin kiinni, vien hänet takaisin laskujen pariin. Tunnin päästä laskut ovat laskettu ja Kinuski tulee näyttämään.
Kinuskin vastaukset:
1+1=2    2+4=6
1+2=3    1+7=8
4+1=5    3+2=5
6+2=8    6+4=10
4+3=7    7+2=8

3-1=4
4-2=6
6-2=3
4-1=3
1-1=0
10-5=5

"K inuskii" huudan. "Noo?" Kinuski kysyy liukuessaan paikalle uudelta iltarallillta. "Sinulla taisi olla vain yksi pluslasku väärin mutta miinuslaskuja oli enemmän väärin, eli miinuslaskuissa on parannettavaa" kerron. "Oukkei" Kinuski sanoo ja lähtee taas juoksemaan.

"Kinuski, tuletko iltaruualle?" kysyn. "Joo" Kinuski sanoo ja tassuttaa syömään. Laitan Kinuskille loput kuhasta. Kun Kinuski on syönyt, Kiikku nukahtaa syliini. Vien Kinuskin tyynylleen ja menen itsekkin nukkumaan.

Tarpeet:

+Nälkätarve (kuha loppui)
+Leikkimistarve
+Unitarve
+Liikkumistarve (iltavillit)

Vastaus:

Hauskaa että Kinuski harjoittelee koulua ennen varsinaisten opintojen alkua. .-D Kätevää kun Quzkin saa opetusta, nythän hänen ei ainakaan tarvitse liittyä kouluun kun hän oppii leikkien kautta. .-D Kinuski suoriutuikin laskutehtävistä ihan hyvin, miinuslaskut taitavat vielä vähän hämmentää mutta kyllä se siitä. .-) Annan vaikka vähän kouluplussaa Kinuskin matikkaharjoituksista. Saat 13 penniä, ja kohotan tarpeet!

-Kasa

Nimi: simssiliini

16.11.2018 22:25
Kerhopläjäys

(Kirjoitin tarinan jo joskus kesällä, joten siksi uimakoulussa uidaan järvessä ja Nick on vielä mukana.)

Intro:
Pikkupennun mittoihin kasvanut Quz oli jo sen verran vanha, että olisi sopiva aika liittää poju kerhoihin, joissa hän pääsisi puuhailemaan mieluisia juttuja sekä tietysti tutustumaan muihin hoitolan kissoihin. simssiliini heilutti kerhoesitettä kädessään viittoen Quzia tulemaan luokseen, mutta pentua kiinnosti enemmän juoksennella lattialla hyrränsä perässä. Oili puuttui tilanteeseen nappaamalla hyrrän itselleen. "Miksi sinä noin teit?" pentu ärsyyntyi. "Kun hoitajasi kutsuu sinun on toteltava, ainakin jos asia koskee jotakin tärkeää, kuten kylpyhetkeä", Oili sivisti pentuaan. "En minä halua mihinkään kerhoihin. Paitsi ehkä musiikkikerhoon", Quz lisäsi nopeasti. "Olisi hyvä jos ottaisit pari muutakin kerhoa sen lisäksi", Pontsukin puuttui asiaan. He olivat yhdessä Oilin kanssa sopineet, ettei Quzin tarvitsisi suorittaa koulua, mutta kerhotoimintaan hänen olisi silti hyvä osallistua ettei koko aikaa tulisi vietettyä vain omassa huoneessa nyhjäten. "Uusissa kerhoissa on vielä aika vähän osallistujia, joten voitaisi panna sinut johonkin niistä. Värkkäily- ja pelikerhoihin on nyt mahdollista jopa liittyä halvemmalla maksulla", simssiliini mainosti, mutta Quz ei ollut kovin vakuuttunut kummastakaan vaihtoehdosta. Lopulta Quzille otettiin musiikkikerhon kaveriksi vielä kuvataidekerho sekä tanssikerho. "Nyt kun nämä kerhoasiat päätettiin saanko hyrrän takaisin?" Quz pyysi. Oili heitti selkänsä takana pitelemänsä lelun huoneen toiseen päätyyn, ja pentu kirmasi lujaa vauhtia hyrrän perään. Vauhtia oli niin paljon, että pikkuinen lensi vahingossa nenä edellä päin seinää, mutta moinen ei tuntunut menoa haittaavan ollenkaan. Muut naurahtivat asialle, pikkupennun temmellystä oli niin hauska seurata!

-

Oilin & Nickin uimakoulu:

Uimakoululaiset kokoontuivat tällä kertaa Naukukukkulan järven rannalla. Suurin osa kerholaisista pulahti samantien veteen - uimaanhan tänne oli tultu. Oili istui kuitenkin yhä laiturilla tuijottaen syvänsinistä vettä hiukan kauhuissaan. Kastautuminen ja uiminen olivat Oilille toki tuttuja juttuja ensimmäiseltä kerhokerralta, mutta Oili ei ollut aivan varma voisiko hän luottaa järviveden puhtauteen samalla tavalla kuin uimahallissa. Sitäpaitsi luonnon vesistöissä oli kaikenlaisia limaisia eliöitä, todella ällöttävää! Oili kohotti katseensa ja yritti tähyillä samaa kerhoa käyviä vanhempiaan muiden uimareiden joukosta, ja pian hän bongasikin Nickin ja Pian kelluskelemasta vähän etäämmältä. Oili ei halunnut että hänen vanhempansa alkaisivat taas pilkata häntä, joten lievästi irvistellen Oili lähti laskeutumaan laiturin tikapuita pitkin veteen. Oili ennätti juuri sopivasti totuttelemaan veteen, kun kerhoa vetävä simssiliini saapui seisomaan laiturin päätyyn. Hän puhalsi pilliin saadakseen kaikkien vedessäolojoiden huomion ja viittoi käsillään kissoja tulemaan lähemmäksi. "Tervehdys taas kaikille! Tänään harjoittelemma vähän hengenpelastustaitoja vedessä. Jakaudutte pareihin, ja toinen esittää hukkujaa ja toinen pelastajaa. Saatte harjoitella pelastutoimenpidettä niin uiden kuin pelastuslautaa apunanne käyttäen. Etsikää itsellenne parit niin sitten aloitetaan", simssiliini kehotti. Oili oli vanhemmilleen kateellinen siitä, että nämä löysivät vaivatta toisistaan parit tehtävää varten, mutta Oilin piti silmäillä vieraita naamoja etsiessään paria tehtävää varten. Urheilukerhossa parin löytäminen olisi ollut helppoa, sillä hänen bestiksensä Kiki oli samassa kerhossa, mutta täältä Oili ei tuntenut kunnolla ketään. "Hei Oili, olisitko parini?" Hanski kysäisi yllättäen. Oili ja Hanski olivat kyllä ystäviä, mutta he eivät olleet nähneet toisiaan pitkään aikaan, joten nyt olisi hyvä tilaisuus viettää aikaa yhdessä. Oili nyökkäsi hymyillen, ja kaksikko ui vieretysten simssiliinin luokse odottamaan ohjeita.

Hukkujat uivat ensin vähänmatkan päähän, ja alkoivat sitten huutaa apua ja esittää vajoavansa eläytyessään rooliinsa. Laiturilla istuvat pelastajat olivat jo säntäämässä matkaan, mutta yhtäkkiä simssiliini käski kaikkien pysähtyä. "Näinkö pitää toimia sitten tositilanteessa, seisahtua laiturille paistattelemaan päivää ja antaa uimarin hukkua?" pelastajien joukossa oleva Lutte tokaisi saaden muutaman kissan naurahtamaan. "Ei tietenkään. Nyt me vain harjoittelemme, mutta tosipaikan tullen kaikki on kiinni sekunneista, ja siksi oikea veteenhyppytekniikka on tärkeä hallita. Veikkaisin että aika moni teistä oli vain hyppäämässä veteen ajattelematta sen kummemmin toimiaan. Sukellus vie kuitenkin paljon aikaa, ja siinä saattaa samalla menettää näköyhteyden pulassa olevaan uimariin. Hyppäämisen sijaan teidän kannattaakin kaatua veteen kevyesti tassut vähän haarallaan, jotta ette vajoaisi vedenalle ja saatte nopeamman lähdön", simssiliini selitti. "Tuleeko sitä apua vai mitä te kuppaatte siellä laiturilla?" pelastettavien kissojen joukossa oleva Nick karjaisi suureen ääneen. Saamansa teorian jälkeen kissat asettuivat laiturin reunalle ja pudottautuivat veteen simssiliinin ohjeiden mukaan, ja simssiliini kehui onnistuneita suorituksia. Pelastajat saapuivat pian hukkuvien luokse ja tarrasivat kiinni paristaan lähteäkseen paluu-uinnille. Kaverin kuljetus vaikeutti vähän uimista ja vedessä sai edetä aika hiljakseen vetäessä perässä toista kissaa. "Ihme ettet ole jo vajonnut pohjaan kuin kivi, olet aika painava kuljetettavaksi", Pia puuskutti uupuneena yrittäessään raahata Nickiä mukanaan. "Kehtaatkin haukkua minua läskiksi", Nick murahti. "Pelastajaa voi vähän auttaa polkemalla tassuilla kevyesti", vanhan kissapariskunnan keskustelua seurannut simssiliini kehotti. Vanhusten yhä räpiköidessä vedessä oli ketterämpi Oili ehtinyt jo hoitaa pelastustyönsä, ja hän istui Hanskin kanssa rannalla. Kun kaikki olivat viimein päässeet rantaan vaihdettiin rooleja, ja tällä kertaa Nick oli pelastajan vuorossa. simssiliinin antaessa merkin Nick lähti pinkomaan veteen pelastuslautaa kantaen. Matalassa rantavedessä tassut yltivät vielä pohjaan, mutta sitten piti loikata laudan päälle ja alkaa meloa. Laudan hallinta ei ollut ihan helppoa, varsinkaan kun samaan aikaan vedessä oli useampi lautailija. Nick murahti hiljaa jonkun töniessä häntä vahingossa, mutta kun Nick oli kääntymässä katsomaan taakseen souti hän itse Unskia päin. "Ottakaa kunnolla tilaa itsellenne! Järvessä ei onneksi ole suuria aaltoja, mutta merellä vesi voi olla todella arvaamatonta. Aaltoja täytyy osata käsitellä oikein, muuten ne tuovat teidät vain takaisin rantaan. Paluumatkalla aalloista voi kuitenkin olla hyötyä: Aallonharjalla ratsastaessa lauta kulkee kevyesti", simssiliini selosti kissojen räpiköidessä vedessä. Oili onnistui kipuamaan vaivatta Hanskin tuomalle laudalle, mutta vanhemmalla Pialla oli vaikeuksia, joten Nickin piti laskeutua laudalta veteen työntämään Piaa. Laudan jättäminen oli kuitenkin virhe, sillä se luiskahti yhtäkkiä kauemmaksi, ja Nick ja Pia olivat jääneet vedenvaraan. "Tassujani jo väsyttää, olemme uineet jo aika kauan..." Pia sanoi väsyneesti tarttuen kiinni Nickistä. "Apua, täällä tarvitaan APUA!" Nick alkoi karjumaan. Lähistöllä olevat Mayu ja Mila keskeyttivät pelastustoimensa ja tulivat vanhuskissojen avuksi. Mila souti Nickin ja Pian viereen jotta nämä pääsivät ottamaan hänen laudastaan tukea, ja Mayu kävi puolestaan noutamassa Nickiltä karkuun lähteneen laudan. Tyttökissat auttoivat Piaa kipuamaan laudalle, ja kun kaikki oli saatu kyytiin lähdettiin melomaan takaisin rantaan. "Hienoa yhteistyötä", simssiliini kehui kissoja. "Vai yhteistyötä? Vaimoni oli lähellä hukkua! Ei näin vaarallisia kerhoja pitäisi järjestää", Nick vaahtosi. "Rauhoitu rakas, kaikki päättyi kuitenkin hyvin", Pia sanoi ja puski kumppaninsa poskea päälaellaan. Kissojen kuivatellessa simssiliini kertoi vielä vähän lisää teoriaa hengenpelastuksesta, kunnes kerhokerta tuli päätökseensä.

-

Nickin, Pontsun & Quzin musiikkikerho:

Nick yritti kaivaa korvastaan uimakerhon jäljiltä jäänyttä vettä talsiessaan näytelmälavaa kohti. "Oili kertoi että teillä oli aika jännä kerhokerta", Pontsu lausahti rikkoakseen hiljaisuuden. "En halua puhua siitä", Nick tokaisi ja kiihdytti askeliaan. Isoisänsä häntää jahdannut Quz joutui ottamaan pari juoksuaskelta pysyäkseen tämän perässä. Muista jälkeen jäänyt Pontsu huokaisi hiljaa. Tulisiko hän ikinä toimeen Nickin kanssa? Keltainen kolli kuuli takaansa juoksuaskelia, ja hän ilahtui huomattuaan ystävänsä Viivin tulevan häntä kohti. "Moi! Sinusta ei olekaan kuulunut sitten sen jälkeen kun soitimme yhdessä koulun kevätjuhlissa", Viivi maukaisi. "Eh, yhteydenpito on tosiaan vähän jäänyt. Isyys vie paljon aikaa, ja kävimme heinäkuussa majakkaretkellä", Pontsu kertoi viimeisimpiä kuulumisiaan. "Sinulle ei ainakaan tule tylsää! Minulle ei ole tuolla adoptiossa sattunut mitään tavallisuudesta poikkeavaa", Viivi selitti. Kaksikon saapuessa viimein näytelmälavalle olivat muut kerholaiset jo paikalla, ja simssiliinikin viiletti hetken päästä paikalle kantaen Nickin koskettimia. "Tervetuloa musiikkikerhoon! Etsikää itsellenne mieluisa soitin niin aloitetaan", simssiliini ohjeisti. Pontsu päätti kokeilla tällä kertaa rumpujen soittamista, sillä olisi kiva saada vähän vaihtelua kitaraan. Hän kokeili heti peruskompin soittamista, ja hetkessä oikea rytmi jo löytyikin. Nick puolestaan säntäsi samantien koskettimiensa ääreen. Quzkaan ei ollut kauaa toimettomana: "Haluan soittaa kitaraa", pentu ilmoitti. "Kitara voi olla sinulle vähän vaikea soitin, jospa aloittaisimme jostakin helpommasta", simssiliini suunnitteli ja meni kaivamaan pöydän alla olevaa laatikkoa. Quz ojensi tassuihinsa ottamansa kitaran Tiukulle ja seurasi simssiliiniä huoneen toiseen päähän. "Triangeli? Et ole tosissasi..." Quzin ilme synkistyi hänen nähdessään simssiliinin tarjoaman soittimen. "Opettelet nyt alkuun sillä rytmin hallintaa. Katsotaan sitten seuraavalla kerralla sinulle jokin hienompi soitin", simssiliini selitti ja ojensi soittimen Quzille, joka näytti kieltä metalliselle kolmiolle. Viivin liityttyä Tiukun seuraan kitaratiimiin alkoi simssiliini jakaa kaikille nuotteja. "Tällä kertaa soitamme yhtä Mau Machinen biisiä", simssiliini selitti, ja kaikkien kerholaisten suusta pääsi innostunut kiljaisu. "Mitä jos ei osaa soittaa?" Tiuku kysyi hätääntyneenä. "Mitä sinä tuollaista puhut, hyvinhän sinä osaat kitaraa käsitellä", Viivi rohkaisi. "Eikä kukaan kuule jos tulee pieniä mokia. Minä laitan kappaleen soimaan tästä koneelta, jotta voitte rauhassa omaan tahtiin liittyä mukaan soittamiseen", simssiliini selitti. Nick osasi lähteä soittamaan koskettimiaan heti ensisävelistä lähtien, ja Pontsukin sai melko nopeasti kiinni kappaleen rumpukompista. Tytöt sämpyttivät kitaraa reippaasti, ja Quz toi triangelillaan mukaan pientä kilinää. Soitto kuulosti niin hyvältä, että simssiliini päätti pausettaa koneeltaan soivan YouTube videon, ja musiikki jatkui odotetusti samanlaisena, mutta simssiliini ihmetteli kuullessaan edelleen lauluakin. Hetken hän luuli korviensa soivan, mutta sitten hänelle valkeni, että Quz oli hylännyt triangelin ja astunut mikin taakse laulamaan! Pennulla oli uskomattoman hyvä lauluääni, ja simssiliini ihmetteli kun hän ei ollut aiemmin tietoinen asiasta. Kappaleen tullessa päätökseen kaikki puhkesivat taputuksiin onnistuneen soitannan kunniaksi. Kerholaiset soittivat kappaleen läpi vielä pari kertaa, ja pienet virheet olivat hioutuneet viimeisellä kerralla pois kaikkien soitosta. "Upeaa, teitte kaikki hienoa työtä tänään! Olette todellakin ansainneet kerhomerkkinne", simssiliini sanoi hymyillen ja alkoi jakaa kissoille kunkin taitotasoa vastaavia kerhomerkkitarroja. Kissat palauttivat soittimet paikoilleen ja niin kerhokerta oli saatu päätökseensä.

-

Nickin mielipide päivästä: "Pahus, en loistanut kyllä tänään uimakoulussa, minun ei varmaan kannata ryhtyä rantavahdiksi... Musiikkikerhossa oli hauskaa kuten aina. Quz on varmasti perinyt laulajanlahjansa minulta! Sitä en tosin tiedä miten, sillä Oililla on tuskin sävelkorvaa. Varmaan jokin resessiivinen ominaisuus!"

Oilin mielipide päivästä: "Vanhemmat järjestivät kyllä taas melkoisen säätö-shown keskellä järveä... Minulla sentään sujui paremmin kuin viimeksi. Paritehtävä lähensi minua ja vanhaa ystävääni Hanskia, meidän pitäisi tehdä jotain useammin yhdessä!"

Pontsun mielipide päivästä: "Jännä huomata miten nuotit opittuani pystyn soveltamaan osaamistani eri soittimiin! Ensi kerralla voisin kokeilla koskettimia - jos siis Nick antaa minulle luvan, eli tuskinpa..."

Quzin mielipide päivästä: "Törkeää että osaamistani aliarvioitiin, mutta onneksi pystyin näyttämään kaikille taitoni! Olen harjoitellut paljon laulamista kuunnellessani ämppää ja laulamalla samalla. Jos kerhomme perustaisi bändin minä voisin olla päälaulaja!"

Vastaus:

Saat 32 penniä ja kerhomerkit!

-Kasa

©2018 Kissahoitola Mouruposki - suntuubi.com